Kantlyng
Cassiope tetragona
White Arctic Bell-heatherInfostaben på tur til Svalbard 23.06-01.07.2005
Planten har hvite kronblader

Millaista kasvillisuutta esiintyy Arktiksella?

Karut olosuhteet ovat haastava kasvualusta, mutta yllättävän moni kasvilaji on sopeutunut haastaviin olosuhteisiin Arktiselta alueelta löytyy hyvin erilaisia kasvilajeja riippuen vuodenajasta sekä siitä, millä alueella liikutaan – toisaalta alueelta löytyy laajoja jäätiköitä, mutta sieltä on mahdollista löytää myös vihertävää tundraa. Aavat lumilakeudet, jäiset meret, rannat sekä vuorenhuiput ovat alueelle tyypillistä […]

Jääkarhun selviytyminen on uhkapeliä

Jääkarhun selviytyminen on uhkapeliä

Ilmastonmuutos uhkaa jääkarhun elinolosuhteita Ilmastonmuutos aiheuttaa jääkarhun selviytymiselle suuria uhkakuvia, koska jos jääpeite vielä entisestään hupenee ilmaston lämmetessä, tulee jääkarhun ravinnonhankinnasta entistäkin haastavampaa – jos nimittäin meressä ei ole jääpeitettä, ei jääkarhulla ole enää mahdollisuutta saalistaa nykyistä pääravintoaan, hylkeitä. Jääkarhun ravinnonhankinta on jo ennestään haastavaa, sillä vaikka se saattaa käyttää […]

Arktiset alueet ovat monen kansan koti

Arktiset alueet ovat monen kansan koti

Mitkä alueet kuuluvat arktiseen alueeseen? Arktiseen alueeseen kuuluu osia kahdeksasta valtiosta: Islannista, Kanadasta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Suomesta, Venäjästä ja Yhdysvalloista. Osa näistä valtioista kuuluu kokonaisuudessaan arktiseen alueeseen. Lähes 4 000 000 ihmistä elää arktisella alueella Ihmiset ovat asuttaneet arktisia alueita ainakin 20 000 vuotta – joidenkin arvioiden mukaan ensimmäiset ihmiset […]

Millaisia eläimiä elää Etelämantereella ja millaisissa olosuhteissa ne elävät?

Millaisia eläimiä elää Etelämantereella ja millaisissa olosuhteissa ne elävät?

Millaisissa olosuhteissa Etelämantereen eläimet elävät? Etelämantereelle on luontaista karuus ja tietynlainen armottomuus – luonto koostuu lähinnä lumesta, jääkentistä, paljaista vuorenhuipuista sekä jäävirroista. Jonkun verran alueella on toki kasvillisuuttakin, mutta kasvillisuus on niukkaa ja käsittää lähinnä vain sammalikkoja, leväkasveja sekä jäkälikköä. Alue on pääosin korkean ikijään peittämää. Pakkanen voi nousta Etelämantereella […]

Missä Arktis sijaitsee ja millaiset olosuhteet siellä vallitsevat?

Missä Arktis sijaitsee ja millaiset olosuhteet siellä vallitsevat?

Missä Arktis sijaitsee? Arktikseen kuuluva alue voidaan määritellä erilaisissa yhteyksissä hieman eri tavoin. Erään määritelmän mukaan Arktis sijaitsee alueella, joka on pohjoisen napapiirin ja pohjoisnavan välissä. Suomesta napapiirin pohjoispuolella sijaitsevan alueen katsotaan kuuluvan Arktikseen sellaisissa tilanteissa, joissa tehdään Arktikseen liittyvää kansainvälistä yhteistyötä. Toisinaan Arktikseen kuuluva alue määritellään lämpötilan mukaisesti, jolloin […]

Millaisia eläimiä elää arktiksella?

Millaisia eläimiä elää arktiksella?

Arktiksella elää monia karuihin oloihin sopeutuneita nisäkkäitä Arktiksella ei elä lainkaan maalla eläviä vaihtolämpöisiä, mikä tarkoittaa sitä, ettei siellä ole lainkaan esimerkiksi matelijoita tai sammakkoeläimiä. Monet nisäkkäät ovat sen sijaan sopeutuneet Arktiksen karuihin olosuhteisiin. Myskihärkä on elänyt Alaskassa jo jääkaudella Myskihärkiä elää sekä Alaskassa, Grönlannissa että Kanadan tundrilla. Alaskassa lajia […]

Princess Elisabeth Station with  windturbines, solar panels & satellite dish

Millaisia tavoitteita on asetettu Kansainväliselle Polaarivuodelle?

Mitä tarkoitetaan käsitteellä “Kansainvälinen polaarivuosi? Kansainvälistä polaarivuotta vietettiin vuosina 2007-2008, ja sen lyhenteenä käytettiin kirjaimia IPY, joka tulee englanninkielisistä sanoista “International Polar Year”. Kyseinen ajankohta oli merkityksellinen, koska kansainvälistä geofysiikan vuotta oli vietetty 50 vuotta sitten ja ensimmäistä kansainvälistä polaarivuotta 125 vuotta sitten. Jo 125 ja 50 vuotta sitten tehdyt […]

Miksi napa-alueiden tutkiminen on niin tärkeää?

Miksi napa-alueiden tutkiminen on niin tärkeää?

Kansainvälinen Polaarivuosi 2007-2008 pyrki lisäämään napa-alueiden tutkimusta Kansainvälisen Polaarivuoden 2007-2008 eli IPY:n ensisijaisena tavoitteena oli lisätä molempien napa-alueiden, pohjoisen napa-alueen sekä eteläisen napa-alueen, tutkimusta sekä tätä kautta tietämystä näistä alueista. Napa-alueiden lajistoa pidetään usein äärimmäisiin olosuhteisiin sopeutuneena sekä sitkeänä, mutta näiden ominaisuuksien vastapainona lajistolle on ominaista myös tietynlainen haavoittuvuus, minkä […]