Millaisia tavoitteita on asetettu Kansainväliselle Polaarivuodelle?

Mitä tarkoitetaan käsitteellä “Kansainvälinen polaarivuosi?

Princess Elisabeth Station with windturbines, solar panels & satellite dish

Kansainvälistä polaarivuotta vietettiin vuosina 2007-2008, ja sen lyhenteenä käytettiin kirjaimia IPY, joka tulee englanninkielisistä sanoista “International Polar Year”. Kyseinen ajankohta oli merkityksellinen, koska kansainvälistä geofysiikan vuotta oli vietetty 50 vuotta sitten ja ensimmäistä kansainvälistä polaarivuotta 125 vuotta sitten. Jo 125 ja 50 vuotta sitten tehdyt tutkimusohjelmat toivat runsaasti uudenlaista tietämystä koskien napa-alueitamme. Näiden tutkimusohjelmien myötä geotieteet ottivat merkittäviä edistysaskelia, ja näitä edistysaskelia oli tarkoitus ottaa myös Kansainvälisen polaarivuoden 2007-2008 aikana.

Millaisia tavoitteita Kansainväliselle polaarivuodelle 2007-2008 asetettiin?

Kansainvälisen polaarivuoden 2007-2008 ensisijaisena tehtävänä oli keskittyä uusien kohteiden tutkimiseen sekä pohjois- että etelänavalla. Napa-alueille tyypillisten tapahtumaketjujen ymmärtämistä pyrittiin syventämään tutkimustiedon avulla. Samalla pyrittiin luomaan aikaisempaa syvempää ymmärrystä näiden tapahtumaketjujen globaaleiden kytkentöjen osalta. Napa-alueiden muutosten tutkimustyön edellytyksiä pyrittiin parantamaan. Erityistä huomiota pyrittiin kiinnittämään siihen, että meillä olisi asiantuntevia tekijöitä myös tulevaisuudessa, minkä vuoksi on erittäin tärkeää keskittyä kasvattamaan uutta napa-alueiden tutkijasukupolvea sekä insinöörejä, jotka omaavat tietoa ja kiinnostusta näitä asioita kohtaan.

Muutoksen aikaansaamiseksi on erityisen tärkeää saada sekä päätöksentekijät että suuri yleisö kiinnittämään huomionsa näihin asioihin. On tärkeää pohtia, kuinka tähän tavoitteeseen päästään ja millaisin keinoin nämä kohderyhmät saataisiin sitoutumaan yhteiseen tavoitteeseen – ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen?

Miksi on erityisen tärkeää saada päätöksentekijät sekä suuri yleisö kiinnittämään huomiota napapiirien tilanteeseen?

Vaikka arktisilla alueilla elävät lajit ovat usein kovin sitkeitä ja äärimmäisiin olosuhteisiin sopeutuneita, ovat ne myös haavoittuvaisia, mikä johtuu esimerkiksi suhteellisen lyhyestä kasvukaudesta sekä melko suppeasta lajivalikoimasta. Ilmastonmuutos onkin aiheuttanut näille lajeille suuria koettelemuksia. Jos arktiselle alueelle osuu esimerkiksi yhtäkkinen kesämyrsky, saattaa se tappaa koko sukupolven linnunpoikaset. Myös porojen vasat sekä nuoret hylkeet ovat erityisen haavoittuvaisia yllättävien säiden vaihteluiden osalta.

Otsonikadon on huomattu olevan voimakkainta juuri napa-alueilla, mikä aiheuttaa lukuisia ongelmia myös ihmisille. Olisikin tärkeää pyrkiä ehkäisemään ilmastonmuutosta kaikin mahdollisin tavoin ja ensiaskel onkin suuren yleisön sekä päättäjien asenteiden muuttuminen – vaikka napapiiri tuntuukin olevan meistä kaukana ja elävän omaa elämäänsä, ei ole samantekevää, mitä siellä tapahtuu.