Miksi napa-alueiden tutkiminen on niin tärkeää?

Kansainvälinen Polaarivuosi 2007-2008 pyrki lisäämään napa-alueiden tutkimusta

5589965_origKansainvälisen Polaarivuoden 2007-2008 eli IPY:n ensisijaisena tavoitteena oli lisätä molempien napa-alueiden, pohjoisen napa-alueen sekä eteläisen napa-alueen, tutkimusta sekä tätä kautta tietämystä näistä alueista. Napa-alueiden lajistoa pidetään usein äärimmäisiin olosuhteisiin sopeutuneena sekä sitkeänä, mutta näiden ominaisuuksien vastapainona lajistolle on ominaista myös tietynlainen haavoittuvuus, minkä vuoksi onkin erityisen tärkeää oppia ymmärtämään napa-alueiden ilmiöitä.

Miksi on erityisen tärkeää tutkia napa-alueita ja oppia ymmärtämään niiden ilmiöitä?

Napa-alueet unohdetaan helposti, koska ne eivät ole suosittuja matkailukohteita eivätkä alueina välttämättä kovin “mediaseksikkäitä” tutkimuskohteita. Tästä huolimatta juuri näiden alueiden tutkiminen olisi erittäin tärkeää erityisesti siksi, että otsonikadon on havaittu vaikuttavan erityisen voimakkaasti juurikin napa-alueiden kohdalla. Otsonikadon pysäyttäminen vaatii suuren yleisön sekä päättävien tahojen toimia, minkä vuoksi onkin erityisen tärkeää saada juuri nämä tahot sitoutumaan otsonikadon pysäyttämistoimiin. Ihminen on omilla toimillaan aiheuttanut ilmastonmuutoksen nopeutumista ja nyt on viimeistään aika miettiä, kuinka tämä kehityskulku saadaan pysäytettyä – tai vähintään, kuinka ilmastonmuutos saataisiin hidastumaan.

Jo yksikin yllättävä sääilmiö saattaa vaikuttaa napa-alueiden lajistoon niin laajalla tavalla, ettei tätä tule välttämättä edes ajatelleeksi. Esimerkiksi linnunpoikaset, nuoret hylkeet ja porojen jälkikasvu ovat erityisen herkkiä yllättäville muutoksille säiden osalta. Voimakas ja yllättävä muutos säässä saattaa tappaa esimerkiksi tietyn lintulajin koko yhden sukupolven linnunpoikaset, joten voidaan vain kuvitella, kuinka suuresti tämä vaikuttaa kyseisen lajin populaatioon alueella. Jääkarhut sekä jäällä elävät hylkeet ovat vaarassa hävitä, jos merijää jatkaa vetäytymistään. Tämä vaikuttaa suoraan niihin kansoihin, joiden ravintoa jääkarhut ja hylkeet ovat.

Arktiset alueet kamppailevat lisäksi myös esimerkiksi kemiallisten saasteiden, maankäytössä tapahtuvien muutosten, liikakalastuksen, väestön kasvun ja taloudellisten muutosten ristipaineessa. Tapahtuvat muutokset ovat monimutkaisia ja vaikeasti ymmärrettäviä kokonaisuuksia, minkä vuoksi uuden tutkimustiedon saaminen on ensiarvoisen tärkeää.

Mitkä asiat vaikuttavat napa-alueiden lajiston haavoittuvaisuuteen?

Miksi sitten napa-alueiden lajisto on niin kovin haavoittuvaista, vaikka voisi kuvitella lajien sopeutuneen ääriolosuhteisiin? Osittain tämä johtuu siitä, että Napa-alueiden kasvukausi jää suhteellisen lyhyeksi. Toinen selittävä tekijä on lajiston suhteellinen suppeus verrattuna alueille, jotka ovat ilmastoltaan lauhkeampia.